Tarinoita Mäntän talon vaiheista

Mäntän talo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1572. Silloin verotetaan Tuomas Niilonpoikaa talollisena ja Tuomaan sukunimi on Mäntzä. Talo on syntynyt erämaa-alueelle ilmeisesti sen jälkeen, kun kuningas Kustaa Vaasa v. 1542 julisti kaikki erämaat kruunun omaisuudeksi ja pyrki sen jälkeen tehokkaasti asuttamaan ja verottamaan niitä. Eräsijojen haltijat olivat etusijalla vakituisen asumuksen perustamiseen.

Tuomaan isästä, Niilo Laurinpojasta sta tiedetään, että hän oli kotoisin Sääkmäeltä Uskelan kylästä, Mäntzän talosta. Keurukoski sijaitsi Sääksmäen erämaa-alueella ja Niilo Laurinpoika on saattanut kalastella myös Mäntänkoskella, silloisella Keurukoskella.Tämä Uskelan kylästä oleva Niilo Laurinpoika Mäntzä tunnetaan kalastajana siitä, että hän joutui v.1559 maksamaan eräkalastuksen perusteella määrätyn veron.

Tätä sukuyhteyttä vavistaa vielä se, että ruotujakolaitosta perustettaessa 1690-luvulla Keuruun Mänttä oli Uskelan Mäntän rusthollin aputilana.

Keurukosken Mäntän talo, joksi sen nimi muuttui Mäntsä-muodosta, oli varakas ja sen rakennukset olivat ehkä tavallista komeammat, koska se oli toiminut postitalona (1761-1775) ja kestikievarina yhtäjaksoisesti (1740-1775).

1700-luvun lopulla Mäntän talo käytti jo koskivoimaa myllyjen pyörittämiseen. Vuonna 1823 Juho Mänttä sai senaatilta luvan perustaa sahan Mäntänkosken rannalle, joten häntä voidaan täten pitää seudun puunjalostuksen uranuurtajana.

Talo oli tunnettu paitsi vauraudestaan myös komeista ja kookkaista miehistään, joita avioliittojen ja talokauppojen myötä siirtyi naapuripitäjiin isänniksi. Poikkeuksellisen suurilukuinen veljessarja tavataan Mäntässä 1700-luvun alussa. Silloisella isännällä Juho Markunpojalla (1652-1736) ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Kaisa Olavintyttärellä (k.1722) oli yksitoista poikaa. Lukumäärän aiheuttama paine etsittäessä aviopuolisoa ja isännän paikkaa purkautui suureksi osaksi Kuoreveden suuntaan (sukuhaarat).

__________________________________

Frans Henrik (Heikki) Pekonen 1864 – 1951

Legendaarinen pakoilija

Markku Pohja on tutkinut 1865 Jämsästä Multialle muuttaneen Aatami Aaponpoika Pekosen (e. Kivimäki) perheen vaiheita. Olessaan Jämsässä Jaman tilanhoitajana Aatamille syntyi 1864 Frans Henrik niminen poika. Tästä pojasta Markku Pohja on tehnyt laajan tutkimuksen ja antanut Mäntän sukuseuralle luvan tämän kirjoituksen julkaisemiseen kotisivuillamme.

Heikki Pekosen tarina.pdf (674 kB)
Frans Henrik (Heikki) Pekonen 1864 – 1951 Legendaarinen pakoilija

___________________________

Markku Pohjan tutkimuksia 2026

	Mäntän talon jakaantuminen 17.2.2026.pdf (1.1 MB) Perustamisestaan vuodesta 1572 lähtien Mäntän talo pysyi jakamattomana lähes 200 vuoden ajan. Tässä kirjoituksessa kerrotaan talon jakaantumisesta 1760-luvulta lähtien 1920-luvulle saakka. Ajanjakson lopussa talo oli jaettu neljäksi tilaksi ja sen lisäksi alkuperäisen Mäntän talon alueelle oli perustettu 16 torppaa ja useita mäkitupia. Torpista kolme oli perintötorppia. Ajanjakson loppupuolella täydennettiin Mäntän-kosken koskiosuuksien jakaantumista. Tässä kirjoituksessa selostetaan talon alueen jakaantuminen.
	Mäntän Pättiniemen tarina v.3.rtf (1.3 MB) Mäntän talo jaettiin ensimmäisen kerran v. 1766 Matti Juhonpojan (1694-1772) eläessä. Jaossa Mäntän tilan sai Markku Matinpoika (1746-1809) ja Pättiniemen Matti Matinpoika (1736-1798). Obadias Pättiniemen ja G.A.Serlachiuksen kesken 16.11.1898 tehdyssä kaupassa sen kohteena oli muodollisesti manttaaliltaan 1/9-suuruinen tilanosa.
	Mäntän Eerolan tarina.pdf (788 kB) Eerolan torpan ja sittemmin tilan synty juontaa juurensa Mäntän talossa 1700-luvun loppupuolella toteutettuun perinnönjakoon. Ensimmäisen kerran Mäntän taloa jaettiin v. 1766 kahden Matti Juhonpojan (1694-1771) pojan kesken. Jaossa Matti Matinpoika (1736-1798) sai talosta kolmasosan, josta muodostui Pättiniemen tila. Mäntän tila jäi Markus Matinpojalle (1746-1809).
	Mäntän Kivimäen tarina.rtf (149 kB) 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta lähtien Kivimäen torpan ja sittemmin tilan historia on kytkeytynyt osaksi Mäntän tilalla 1790-luvulla toteutettua perinnönjakoa. Jakotoimien seurauksena Kivimäen isännäksi tuli Aapo (Abraham) Markunpoika (1781-1869). Ensimmäinen torppari Aapo ei kuitenkaan Kivimäessä ollut, vaan häntä ennen torpparina oli Mikko Erkinpoika.

___________________________________

Beata Markuntytär till Rainio (Dönsby-suku)

Markku Tuomaanpoika Mänttä oli isäntänä kotitalossaan 1662-1691. Emäntä taloon naitiin poikkeuksellisen kaukaa eli Karkun Rainiosta. Liisa Juhontytär oli ratsastilanakin tunnetun Rainion talollisen tytär ja myös Liisa isä osallistui ilmeisesti usempaankin kertaan sotatoimiin palvellen ratsumiehenä mm. Preussissa eversti Åke Tott'in alaisessa suomalaisessa ratsukomppaniassa - mainitaan siellä 1627.

Ei ole tiedossa, miten aviopari kohtasi. Mahdollisesti Längelmäellä, jos Liisa on vierallut siellä setänsä Henrik Liliuksen (os. Rainio) luona. Henrik Lilius oli Längelmäen kirkkoherrana 1647-1657. Tämä sopisi hyvinkin ajankohtaan, milloin Markku ja Liisa todennäköisimmin vihittiin. Liisa on ollut Markun vaimo viimeistään jo 1652, mikäli heidän esikoispoikansa Juho Markunpoika Mäntän kuolinikäilmoituksesta saatava syntymäaika pitää paikkansa.

Olen oheisen kirjoituksen jälkeen tutkinut Rainion talohistoriaa enemmänkin, mutta Orpana-lehden 1/2017 julkaisu on edelleen relevantti. (Arno R. elok. 2026)

Rainio Orpana.pdf (1.3 MB)
Mäntän talon emännän Liisa Juhontyttären Rainion (k. n. 1713) sukutaustaa ja Karkun Rainoon talohistoriaa. (kirjoittaja Aarno Raittila)