Sukuhaarat

Mäntän päätalo  (linkki sukuhaaroihin)

Ensimmäinen suvun verolle pantu isäntä Mäntän Keuruskoskella oli Tuomas Niilonpoika Mäntsä vuonna 1572. Hänen jälkipolvensa asuivat Mäntän päätaloa aina vuoteen 1888 jolloin patruuna Serlachius sai ostetuksi talon ja sen koskiosuudet. Emännän kuoltua 1901 lapset joutuivat lähtemään talosta, ja suvun päähaaraa löytyy nykyään suuremmissa määrin enää Porin tienoilta ja pääkaupunkiseudulta.

Mäntän talo oli suuri ja vauras, pitäjän toinen heti pappilan jälkeen. Sitä asuttiin useassa osassa jo 1700-luvulla, vaikka viralliset jaot tehtiinkin vasta 1800-luvulla isonjaon yhteydessä. Tällöin talo halottiin neljään osaan, joista Pättiniemi myytiin Serlachiukselle 1898 ja Eerola myöhemmin vieraille. Vain Kivimäki on pääosin edelleen vanhan suvun hallussa. Senkin Serlachius olisi ostanut koskiosuuksien vuoksi, mutta kauppoja ei syntynyt.

Mäntän talon poikia ja tyttäriä on naitu moniin muihin sukuihin, joista on tehty omia tutkimuksia ja julkaisuja. Esimerkkeinä mainittakoon Murtomäen sukukirja, josta löytyvät keuruulaisiin taloihin emänniksi tulleet Markku Matinpoika Mäntän (s. 1746) tyttäret Maria (s. 1775), Hedvig (s. 1777) ja Leena (s. 1779). Vaissin sukukirjasta löytyy Johanna Markuntytär Mäntän (s. 1795) ja puolisonsa Abraham Heikinpoika Kolehman tytär Johanna Kustaava Kolehma, joka avioitui Fabian Vaissin kanssa. Myös Melasen sukukirjassa esiintyy Mäntän talon jälkeläisiä.

Monia sukuhaaroja on niissä kuitenkin toistaiseksi jäänyt osittain tai kokonaankin selvittämättä. Aineistoa täydennetään kyllä koko ajan ja uusiakin monisteita ilmestyy aika ajoin. Virheistä ja puutteista toivotaan palautetta joko kotisivujen kautta tai perinteisemmin postitse – mieluimmin kuitenkin kirjallisesti.

 
 
 

Mäntän päätalo    (linkki sukuhaaroihin)