Suku- ja DNA-tutkimus
Mäntän talon jälkipolvia on tutkittu 1600-luvulta nykypäivään poikkeuksellisen laajasti. Joillakin Mäntän talosta haarautuneilla sukulinjoilla on omia sukuseuroja ja omia sukujulkaisuja (mm. Kangasjärven, Hokkasen, Kolhin ja Ala-Hanhon julkaisut). Suku levittäytyi poikiensa ja tyttäriensä kautta laajalti Vanhan Ruoveden alueelle ja nykyisillä sukupolvilla saattaa esiintyä jopa yli kymmenen eri sukulinjaa 1600-luvun taloon (n. 14-15 sukupolven aikajaksolla). Sukutietokannassamme on nykyisin yli 53 000 henkilötietoa, joista yli 30 000 kuuluu Tuomas Niilonpojan jälkeläisten perheisiin. Tietokanta voisi myös olla pohjana monialaiselle poikkitieteelliselle tutkimukselle. Tuomas Niilonpoka Mäntsän sukuseura on julkaissut Aarno Raittilan toimittaman sukukirjan v. 2012 sukukirjan, joka on laajennettu ja päivitetty painos Juho Laesvuoren v. 2005 toimittamaan kirjaan. Sukuseuramme jäsenet tekevät osaltaan jatkuvaa perinteistä sukututkimusta, jossa painopiste on tutkimattomissa jälkeläispolvissa. Olemme saaneetkin jäsenistöltä täydennystä sukukantaamme ja otamme mielellämme vastaan kaikkea sukuun liittyvää tietoa, jotta se olisi kaikkien tutkijoiden saavutettavissa. Hallituksen toimesta tapahtuva tutkimus kohdistui v. 2012 jälkeen mm. Vilppulan, Salmian ja Härkösen sukuhaaroihin sekä varhaisimpien juuriemme kartoittamiseen DNA-tutkimuksen avulla. Myöhemmin tutkimus on laajentunut kaikkiin Mäntän jälipolvihaaroihin ja laajemminkin koko Vanhan Ruoveden alueen kantataloihin ja niiden jälkipolviin. Sukukirja on valmistunut elokuussa 2018Käynnistimme v. 2016 laajan tutkimusprojektin koskien Pirkkalan pohjan eli Vanhan Ruoveden ja Keuruun seutukunnan taloja ja niiden sukuyhteyksiä. Mäntän sukuun on liittynyt avioliittojen kautta kymmenien merkittävien talojen jälkipolvia samoinkuin Mäntän talosta läheteneet pojat ja tyttäret ovat vuosisatojen aikana levittäytyneet isäntinä ja emäntinä koko laajalle alueelle pohjoista Hämettä. Nämä sukuyhteydet muodostavat mielenkiintoisen verkoston, jota tutkimustyömme tulee ilmentämään. Tavoittenamme oli saada aikaan julkaisu, joka tämän lisäksi toimii erinomaisena lähdekirjana sukujuuriaan etsiville. Aiempiin julkaisuihin nähden tiedot on pyritty selvittämään mahdollisimman kattavasti kymmenen sukupolven ajalta ainakin 1800-luvun alkupuolelle ja mahdollisuuksien mukaan kaikkia Mäntän talosta lähteviä sukuhaaroja seuraten. Tutkimustyön aikana tietomäärä lähes tuplaantui, löydettiin uusia sukuhaaroja ja henkilötietojen määrä ylitti 35 000. Samalla henkilötiedoissa olleita päivämäärätietoja ym. täydennettiin tai korjattiin alkuperäislähteiden mukaisesti. Joitakin virheellisiä sukujuontoja oli myös korjattavana. Mahdolliset yhteydenotot Aarno Raittila (p. 050 1369) |
|
Beata Markuntytär till Rainio (Dönsby-suku)
Rainio Orpana.pdf (1.3 MB) Mäntän talon emännän Liisa Juhontyttären Rainion (k. n. 1713) sukutaustaa ja Karkun Rainoon talohistoruaa. (kirjoittaja Aarno Raittila) |
Mistä olemme tulleet - sukututkimus ja DNA
Tehdessämme sukututkimusta ja löytäessämme uusia tietoja esipolvistamme nousee jokaisen löydön yhteydessä vääjäämättä esiin lisää kysymyksiä, joihin haluaisimme vastauksia.
Kohtaamme saman tilanteen yrittäessämme selvittää DNA-tutkimuksen avulla, mistä olemme kotoisin. Löydämme jo nyt vastauksia siihen, miten eri klaanit ja heimot ovat levittäytyneet ympäri maailmaa ja mitä reittejä suomalaisheimot ovat vaeltaneet vuosituhansien aikana Suomeen ja miten sitä on asutettu.
Sukututkimuksessa on keskeistä DNA:n perimäaineksessa tapahtuneet satunnaiset mutaatiot ja niiden aikajärjestyksen selvittäminen. Tulosten analysointi ja johtopäätösten teko tarkentuu, kun testihenkilöiden määrä kasvaa ja uudet, tarkemmat mittaustavat kehittyvät.
Olemme sukuseurana mukana useassa DNA-tuloksia tutkivissa projekteissa. Ne keräävät tietoa, jota tutkijat hyödyntävät ja saamme siten lisää tietoa menneisyydestä ja historiakäsityksemme tarkentuu.
Suomi DNA-projekti (Finland DNA-projekti) auttaa suomalaisia sekä niitä, joilla on suomalaisia esivanhempia
- löytämään DNA-sukulaisia,
- löytämään yhteisiä esivanhempia sekä
- saamaan tietoa esivanhempien alkuperästä
N1c1 Haplogroup Y-DNA Project, joka tutkii N1c1 haploryhmän levittäytymistä Baltian meren, Volgan, Spierian ja Uralin alueilla. Tätä haploryhmää määrittää yhteinen SNP M178+ eli mutaatio positiivinen.
Baltic Sea DNA -project, joka tutkii erityisesti eteläisempiä Baltian heimoja (mm. L550+). Tämä tukee myös siitä haarautuneiden pohjoisempien heimojen (L550-, L1022+) tutkimusta.
North Eurasian YDNA Project sekä N- VL29 Y-DNA Project
Mäntän isälinjan Y-DNA tutkimus v. 2012-1019
Sukuseuran toimesta on toteutettu laaja DNA-testeihin perustuva tutkimus. Testasimme 67-markkerin testillä 7 eri isälinjaa ,joiden yhteinen esi-isä on Tuomas Tuomaanpoika Mänttä. Hän asui Keuruskoskella 400 vuotta sitten (vv. 1590 -1661).
V. 2014 täydensimme Y-STR-testin 111-markkerin laajuiseksi ja v. 2015 BigY -testillä selvittääksemme SNP-mutaatiot.
Tuomaan pojista ensimmäisinä erkaantuivat omiksi haaroikseen Makkosten ja Kangasjärven sukuhaarat. Muut DNA-tutkimuksessa mukana olleet sukuhaarat erkaantuivat Mäntän talosta myöhemmin, viimeiset 1800-luvun alussa. Näitä ovat Hokkanen, Vilppula, Eerola, Kivimäki ja Korpela.
Vuoden 2017 alussa löytyi uusi Kangasjärven sukuhaarasta eriytyvä Salmian haara ja nyt 2018 Makkosesta eriytyvä Seppälän haara (ei löydy vielä kuvasta)
Tulokset saatuamme, ensimmäiseksi piti määrittää yhteisen esi-isämme FHT eli lähtötilanne, joka on yhteinen kaikille testatuille sukuhaaroille. Se onnistui helposti, koska testiemme lukumäärä oli suuri.
Suoritettujen testien lukumäärä ja perinteisesti hyvin tutkittu sukupuu olivat avaintekijöitä onnistuneelle jatkotyölle.
Tutkitut sukuhaarat erkanivat 1600-1800 -luvuilla, joten oli mielenkiintoista sijoittaa testitulokset sukututkimuksen avulla rakennettuun sukupuuhun. Sukupolvien aikana eri linjoissa tapahtuneet mutaatiot oli suhteellisen helppo havaita ja ajoittaa sekä verrata niitä yhteisen esi-isän (Tuomas Tuomaanpojan) FHT-lähtöarvoon. Lopputuloksena oli, että tutkituissa 67 markkerissa mutaatioiden määrä eri sukuhaaroissa on melko vähäinen (vaihteluväli 0-3). Kolmen Mäntän sukuhaaran tutkituissa markkereissa ei ole tapahtunut yhtään mutaatiota tänä aikana (n. 400 v.), kolmessa haarassa tapahtui 1 mutaatio ja suurimat poikkeamat olivat 2-3/67. Huomionarvoista on, että eri sukuhaarojen päästä päähän ero oli suurimmillaan 5/67. Tällöin tulee huomata, että eri sukuhaaroissa on tapahtunut toisista haaroista riippumattomia, poikkeavia mutaatioita, joten ero yhteiseen esi-isään on kullekin haaralle erikseen laskettu arvo.
Tämä tutkimus on tietenkin vahvistanut tekemämme perinteisen sukututkimuksen oikeellisuuden eli kaikki tutkitut mieslinjat lähtevät samasta isästä. Samalla se on antanut mielenkiintoisen tutkimuskohteen selvittää juuriamme pidemmälle. Kun vertaamme Mäntän Y-DNA67 tulosta Jaakko Häkkisen jatkuvasti työnalla olevaan N1c1 -habloryhmän puurakenteessa olevaan "hämäläisten" FHT-arvoon, ero on ainostaan 2/67 markkeria.
Tämä tutkimus antaa osaltaan myös uutta näkemystä siihen, mikä on mutaatioden tapahtumatieheys. Tulokset viittaavat siihen, että mutaatioiden tapahtumatiheys olisi aiemmin "vakiona" pidettyä arvoa hitaampi.
SNP-testi v. 2015
SNP-testin tulos (L1022 + ja L550 -) osoittaa, että kuulumme Mäntsän isälinjassa North-Baltic –alaklaaniin, josta osia on tullut läntiseen Suomeen meren yli Balttiasta ja siirtynyt myöhemmin sisämaahan vesistöjä noudatellen. (Terminaali-SNP on tarkentunut 10.7.2016 Y22106:ksi)
Aikaisempi STR-testi (Y-DNA67 v. 2012) kertoo, että olemme vanhaa hämäläisheimoa, joka jo varhain on asuttanut Suomea. Olemmeko ns. muinaishämäläisten jälkeläisiä tai esim. myöhemmin rautakaudella Suomeen muuttanutta asutusta. Tämä selvinnee aikanaan testimäärien lisääntyessä ja uusien ns. SNP-testien tullessa mahdollisiksi.
BIG-Y ja YFull -analyysit v. 2015-2016
Olemme ottaneet uusia testejä aiemmin lähetetyistä näytteistä. Uusin analyysi on ns. BigY eli hyvin laaja tutkimus, jossa tutkitaan tuhansia ns. haaramarkkereita (SNP), joiden avulla on mahdollista rakentaa eräänlainen vuosituhansia kattava sukupuu. Tämän perusteella sijaintimme tällä hetkellä yllä olevassa ns Dunkell'in SNP-puussa löytyy oksan hangassa merkillä Y5005 aikahaarukan olessa n. 2000 vuotta. Todennäköisesti testausmäärien lisääntyessä saamme tähän uusia "serkkuja" ja silmusta kasvaa uusi oksa.
Ensimmäiset tulokset vahvistivat aiemman sukupuun eli johdatti meidän sukupuussa hämäläisheimon (L1022+) "oksalle". Uusimpana tietona - Baltic Sea DNA -projektista tulee, että uusi ns. terminaali SNP on N-Y5005 (ks. kuva ylempänä). Tämä on nuorempi oksa ja tämä ajoituu nykyarviolla n. 2100 - 2700 vuoden taakse - aikaan, jolloin hämäläiset jo saattoivat ainakin käydä eräretkillä Suomen kamaralla. DNA-tutkimus antaa viiteitä sille, että isälinjamme olisi kulkenut Baltiasta Ruosin rannikolle n. 3000 vuotta sitten ja sieltä Suomen rannikolle viimeistään 2000 vuotta sitten (kommentti 8/2019).
Päivitys ylläolevaan 10.7.2016. Terminaali-SNP on tarkentunut N-Y22106 :ksi (BY6003) ja lähestymme nykyaikaa n. 500 vuodella. (kts. kuva).
Päivitys ylläolevaan 14.12.2018. Edellinen SNP-terminaali on haarautunut muutamaksi uudeksi haaraksi ja uusi terminaali on N-Y64002.
Odotamme edelleen lisää testituloksia muilta hämäläissuvuilta. Niiden avulla on mahdollista ajoittaa ja kartoittaa tarkemmin myös Mäntsän suvun esivaiheita.
Katso viimeisin versio YFull -puu ylempänä
A.R
Y-DNA SUKUPUU 2013
14.6.2013
Verrattaessa omia DNA-löydöksiämme ja suomalaisten sukulaiskansojen tutkijan, Jaakko Häkkisen tutkimuksia (Y-DNA-sukupuu) on ilmeistä, että esi-isämme ovat läntistä suomalaisheimoa, joka n. 1500-2000 vuotta siten on levittäytynyt Varsinais-Suomen suunnalta toisaalta sisämaahan, Hämeeseen, toisaalta Pohjanlahden rannikon suuntaan. Sisämaan ryhmä jakautui edelleen vesistöjä noudatellen eri suuntiin, pohjoiseen, itään ja etelään, osan jäädessä asuinsijoilleen Hämeeseen.
Nykyisen kaltaisten kylien ja pysyvän asutuksen katsotaan muotoutuneen em. alueella noin vuonna 500. Keskeiset kylät ovat ilmeisesti saaneet alkunsa viimeistään viikinkiajalla, noin vuonna 800-900. Vuoden 1000 aikaan mm. Tyrvännössä on ollut todennäköisesti noin 100 asukasta, eli alue on ollut suhteellisen tiheästi asuttu. Tämän jälkeen väkiluvun kehitys taantui mahdollisesti sotien takia.
Aiemmat tietomme Mäntsän talon juurista, historiallisen Hämeen Tyrvännössä, sopivat tähän kuvaan. Myös DNA-löydöksemme osuvat vanhakantaiseen hämäläisheimoon. Vaellus Suomeen näyttäisi kulkeneen Balttian ja ehkä osin Ruotsin itärannikon kautta. Sieltä hämäläiset siirtyivät sisämaahan käyttäen vesireittejä ja muinaisia maareittejä kuten Hiidentietä ja Härkätietä.
_________________________________________________
TUTKIMUSLÖYTÖ
15.3.2013
Mielenkiintoinen tutkimuslöytö v. 2013
Mäntän talon emännälla Liisa Juhontyttärellä on yhteys Karkun Rainioon ja tätä kautta Markku Tuomaanpoika Mäntän (n. 1625 - 1697) lasten esivanhempiin.
Rainio talon historiasta löytyy Tampereen sukututkimusseuran Orpana-lehdessä (1/2017) kirjoittamani pitkähkö tarina "KarkunRainion talo- ja sukuhistoriaa 1500-1800 luvuilla"
Liisan Juhontyttären isä oli Karkun Rainion ratsastalollinen Juho Hannnupoika Rainio, jonka isoäiti oli aatelista Dönsbyn sukua. (lähdeaineisto esillä mm. Suku Forum- keskusteluryhmässä)
Juho Hannunpoika Rainion äidin, Beata Markuksentyttären äiti oli Margareta Henriksdr Dönsby till Karis. Tutkimuslöytö perustuu mm. Beatan jälkeiseen perinnönjakoon ja Halikon Melkolan myyntiin liittyviin tuomiokirjoihin.
Dönsbyn esipolvihaara johtavaa moniin keskiaikaisiin aatelissukuihin; mm. Garp, Horn, Frille, Kurki, Djäkn ja Tawast. Tässä on huomatava, että näihin sukujuontoihin liittyy epävarmuuksia ja ne päätyvät joissain tilanteissa hataraan faktatietoon. Vanhimpana suomalaisena sukujuontona pitää mainita Hattulan Mierolassa 1332 syntynyt Olavi Jönsson Tawast (k. 1402), Suontaan herra, Hämeenlinnan linnanherra ja ritari puolisonaan Katarina Fincke; he olivat myös Turun piispan Maunu II Tawastin vanhemmat. Dönsbyn yhteydet näyttävät johtavan myös Tanskan ylhäisaateliin.
Aarno Raittila
__________________________________________________________________________________________
Sukujuhlassa 1.9.2012 Aarno Raittilan pitämä juhlaesitelmä käsitteli DNA-tutkimuksen näkökulmasta esihistoriaa ja toisaalta Mäntän talosta irtautuneiden sukuhaarojen DNA-perimää. Tutkittuja sukuhaaroja on seitsemän ja lähin yhteinen esi-isä näille on Tuomas Tuomaanpoika Mäntsä (s. n. 1590, k. 1661). Tämän pojista syntyi mm. vanhimmat tunnetut Mäntästä eriytyneet Makkosen ja Kangasjärven sukuhaarat.
MUINAINEN SUOMI KESKUSTELUFOORUMI
Mikäli Muinainen Suomi ja varhaishistoria kiinnostaa, suosittelen tutkailemaan seuraavaa Foorumia:
http://muinainensuomi.foorumimme.com/index.php